Vehmaan Pyhän Margareetan kirkko

Vehmaan kirkko

Kirkkotie 14, 23210 Vehmaa
044 760 0916

Vehmaan Pyhän Margareetan kirkko

Vehmaasta seurakuntana löytyy maininta vuodelta 1331. Paavi Gregorius VII lupaa kirjeessään v. 1377 sadan päivän aneet kymmeneksi vuodeksi Vehmaan kirkon rakennustöitä tukeneille. On oletettu, että Vehmaan kirkko on rakennettu jo 1300-luvun alussa, ja mainitun paavin kirjeen aikaan rakennettiin holveja
(Suomen kirkot, Vehmaan rovastikunta 1959). Kirkko on vuodesta 1447 Pyhälle Margareetalle omistettu. 

Kärsivää Kristusta esittävä veistos eteläisen oven yläpuolella on 1300-luvun alkupuolelta, ”Upsalan koulukunnan tyyliä, Taivassalon ja Raision kirkkojen krusifiksien korkeatasoinen esikuva” (Suomen kirkot). Vehmaalainen Jussi Vikainen on korjannut veistoksen v. 1939. Myös kivisen kastemaljan jalusta on
noin vuodelta 1300, gotlantilaista kalkkikiveä. Kansallismuseoon on siirretty gotlantilaista tyyliä oleva
Piispa Nikolauksen patsas 1300-luvun alkupuolelta.

Nykyisen kirkon rakentaminen Museoviraston tutkijan, fil.tri Markus Hiekkasen kaikki Suomen keskiaikaiset kirkot käsittävässä väitöskirjassa (1994) ajoitettu vuosiin 1440-1470. Tältä ajalta ovat myös Kansallismuseoon siirretyt lyypekkiläinen Pyhän Margareetan patsas ja brysseliläinen alttarikaappi veistoksineen ja pari muutakin veistosta. Kirkon eteläisessä ulkoseinässä on nähtävissä merkkejä paikalla ennen sijainneesta rakennuksesta. Kastemaljan keski- ja yläosa sekä eteläisen oven vieressä oleva vihkivesiastia ovat kemiöläistä kalkkikiveä 1400-luvulta, Vehmaan koulukunnaksi nimettyä tyyliä. Alttaripöydän kansi on katoliselta keskiajalta, kalkkikivilaatta, johon on kaiverrettu viisi vihkiristiä.

Saarnatuolin on lahjoittanut hovioikeuden asessori Johan Munck v. 1652. Valaisinkruunut ovat lahjoituksia 1600-1800 –luvuilta. Suurikokoinen hautausvaakuna kertoo Nuhjalan ym. kartanoitten omistajan vapaaherra ja eversti Bernhard Rehbinderin kuolleen v. 1705. Vierellä on miekka, jonka on hänelle lahjoittanut kuningas Kaarle XI. Seinäkellon on lahjoittanut D.E. Hildén ollessaan Vehmaan kirkkoherrana 1871-1886.

Kirkkosalin eteläseinän kapea ikkuna on alkuperäinen, muut on laajennettu vv. 1778 ja 1905. Nykyiset penkit, alttarikaiteen ja lehtereitten ulkoasun on suunnitellut Turun kaupungin arkkitehti P. Gylich v. 1844.
Penkeissä oli alun perin ovet. Urkujen julkisivu on yksi ensimmäisistä, v. 1889 uuskaupunkilaisen
J.A. Zachariassenin rakentamista, ja sen taakse on Kangasalan Urkutehdas tehnyt uudet 22-äänikertaiset urut v. 1957.

Kuori-ikkunan lasimaalaus on Hilkka Toivolan työtä v. 1974. Vasemmalla keskellä on Pyhä Margareeta, oikealla opetuslapsia kalastamassa, alhaalla vasemmalla ehtoollinen, oikealla kaste ja sanan kylvöä kuvaavat aukeavat siemenkodat, ylhäällä kirkkauden ja kärsimyksen kruunut.

Kirkko korjattiin ja konservoitiin ulkoa ja sisältä 1994-1996. Työ suoritettiin Museoviraston valvonnassa ja turkulaisen arkkitehtitoimiston Laiho-Pulkkinen-Raunio suunnittelemana. Holvit ja sisäseinät puhdistettiin alkuperäistä pintaa etsien, jolloin löydettiin ja konservoitiin kirkkosalista ja eteisistä muutamia osittain tuhoutuneita koristemaalauksia. Kuorin, sakariston ja läntisen eteisen eli asehuoneen lattiat uusittiin, penkit maalattiin alkuperäistä siniharmaata marmorointia jäljitellen. Alttarin restauroinnin yhteydessä siirrettiin Vehmaan kirkkoherrana 1887-1928 olleen Fr. W. Bergrothin lahjoittama Thorvaldsenin Kristus-patsaan kipsijäljennös sakastiin ja tilalle hankittiin Jussi Vikaisen krusifiksi vuodelta 1972. Keskiaikainen kastemalja otettiin käyttöön uuden sisämaljan avulla.

Korjauksen yhteydessä löydettiin arkeologisessa tutkimuksessa sakastin lattian alta alkuperäinen pappisalttarin perustus, hautoja asehuoneesta sekä sakastin ja asehuoneen lattian alta maapohjasta mm. parikymmentä keskiaikaista rahaa. Kuorin lattian alla on nähtävissä suuren hautaholvin jäänteet ja siitä ulos hautausmaan kiviaitaan johtavan tunnelin alkupää.

Korjattuun kirkkoon on hankittu uusia kirkkotekstiilejä: alttari-vaate, kalkkiliina, kasukka, stola, saarnatuolin ja lukupulpetin kirjaliina. Vihreäksi sarjaksi valittiin Lounais-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen oppilastöistä Anne Lundénin ehdotus. Ne myös valmistettiin siellä, ja otettiin käyttöön 4. adventtina 1996. Samalta suunnittelijalta tilattiin myös muut liturgiset värit, valmistajana Pirjo Lehto Maskusta.

Henkilömäärä 300

Kirkon varaus kirkollisiin toimituksiin kirkkoherranvirastosta. 

Vihkitoimituksissa peritään vuokra 170€ ulkopaikkakuntalaisilta vihittäviltä. 

Konserttien vuokra sovitaan tapauskohtaisesti. 

WC on erillisessä lämpökeskusrakennuksessa. 
Induktiosilmukka
Pysäköinti
wc
Esteetön kulku

Sijainti kartalla

Tapahtumat

to 20.12. klo 19.00

Kirkkotie 14, 23210 Vehmaa

Hetki Jouluun - Tuomas Salmisen joulukonsertti

Vehmaalaistaustainen, vuoden 2017 Tangomarkkinoilla menestynyt Tuomas Salminen laulaa kotikirkossaan rakastettuja joululauluja pianon ja sellon säestyksellä. Ohjelmamaksu 15 €.
pe 21.12. klo 9.15

Kirkkotie 14, 23210 Vehmaa

Koulujen joulukirkko

Kirkonkylän ja Vinkkilän koulujen yhteinen joulukirkko.