Vehmaan Pyhän Margareetan kirkko

Vehmaan kirkko

Kirkkotie 14 , 23210 Vehmaa
044 760 0916

Avoinna tiekirkkona ajalla 7.6.-20.8.
maanantaista perjantaihin klo 9-16,
sunnuntaisin klo 9 - 11.30

Vehmaan Pyhän Margareetan kirkko

Vehmaan kirkko on keskiaikainen kivikirkko,  joka sijaitsee Vehmaan kunnassa Varsinais-Suomessa Y-tien läheisyydessä. Vuodesta 1447 kirkko on omistettu Pyhälle Margareetalle, joka esiintyy myös Vehmaan kunnan vaakunassa voittamassa lohikäärmeen ristisauvallaan. 

Vehmaa mainitaan seurakuntana ensimmäisen kerran vuonna 1331. Vehmaan kirkon rakennusajankohdasta on monenlaisia arvioita. Varhaiskeskiajalla Vehmaan saaristopitäjä oli todennäköisesti kaksiosainen koostuen läntisestä ruotsalaisesta ja itäisestä suomalaisesta alueesta. Ennen kivikirkkoa Vehmaalla on mahdollisesti ollut puukirkko. On myös mahdollista, että nykyistä kirkkoa on rakennettu useissa eri vaiheissa.

Paavi Gregorius VII lupaa kirjeessään vuodelta 1377 sadan päivän aneet kymmeneksi vuodeksi Vehmaan kirkon rakennustöitä tukeneille. On oletettu, että ainakin osia Vehmaan kirkosta on rakennettu jo 1300-luvun alussa, ja mainitun paavin kirjeen aikaan rakennettiin holveja (Suomen kirkot, Vehmaan rovastikunta 1959). Markus Hiekkasen kaikki Suomen keskiaikaiset kirkot käsittävässä väitöskirjassa, (1994) nykyisen Vehmaan kirkon rakentaminen on ajoitettu vuosiin 1440-1470. 

Kirkossa on kolmilaivainen suorakaiteenmuotoinen runkohuone, ulkomitoiltaan n. 33 m x 15 m. Sakasti sijaitsee koilliskulmalla, asehuone eteläseinällä, länsipäädyssä on puolitorni ja sen eteläsivulla ruumishuone. Kulmissa on tukipilarit. Ristiholveja kannattelee kaksi neljän pilarin riviä ja seinäpilasterit, joiden välissä on kilpikaaret. Kirkkosali on puolibasilika, sen keskilaiva on sivulaivoja selvästi korkeampi ja kaksi kertaa leveämpi. 

Eteläseinän pieni ikkuna on alkuperäisen kokoinen, muut ovat laajenettu kahdesti, vuosina 1778 ja 1905. Eteläseinän itäisimmän ikkunan alla on näkyvissä pyörökaarisen pappien oven paikka. Kuori-ikkunassa on Hilkka Toivolan lasimaalaus vuodelta 1974. Maalauksessa on nähtävissä useita aiheita, kuten kyyhkynen (Pyhä Henki), pikari ja leipä (ehtoollinen), kalastajia, Pyhä Margareeta, tiimalasi sekä piikkikruunu. Paikalla on aiemminkin ollut lasimaalaus, joka on luovutettu Kansallismuseon arkistoon. 

Esineistöä

Vehmaan kirkon vanhin esine, kärsivää Kristusta esittävä veistos eteläisen oven yläpuolella, on 1300-luvun alkupuolelta. Krusifiksi edustaa Upsalan koulukunnan tyyliä, ja sitä pidetään Taivassalon ja Raision kirkkojen krusifiksien korkeatasoisena esikuvana (Suomen kirkot). Vehmaalainen kuvanveistäjä Jussi Vikainen on korjannut veistoksen v. 1939.

Myös kivisen kastemaljan jalusta on noin vuodelta 1300, gotlantilaista kalkkikiveä. Kastemaljan keski- ja yläosa sekä eteläisen oven vieressä oleva vihkivesiastia ovat kemiöläistä kalkkikiveä 1400-luvulta, Vehmaan koulukunnaksi nimettyä tyyliä. Alttaripöydän kansi on katoliselta keskiajalta,kalkkikivilaatta, johon on kaiverrettu viisi vihkiristiä. 

Kansallismuseoon on siirretty gotlantilaista tyyliä oleva Piispa Nikolauksen patsas 1300-luvun alkupuolelta.1400-luvulta säilyneisiin esineisiin lukeutuvat myös Kansallismuseoon siirretyt lyypekkiläinen Pyhän Margareetan patsas ja brysseliläinen alttarikaappi veistoksineen ja pari muutakin veistosta. 

Barokkityylisen saarnatuolin on lahjoittanut hovioikeuden asessori Johan Munck v. 1652. Valaisinkruunut ovat lahjoituksia 1600-1800 –luvuilta.

Suurikokoinen hautausvaakuna kertoo Nuhjalan ym. kartanoitten omistajan vapaaherra ja eversti Bernhard Rehbinderin kuolleen v. 1705. Vierellä on miekka, jonka on hänelle lahjoittanut kuningas Kaarle XI. Seinäkellon on lahjoittanut D.E. Hildén ollessaan Vehmaan kirkkoherrana 1871-1886.

Nykyiset penkit, alttarikaiteen ja lehtereitten ulkoasun on suunnitellut Turun kaupungin arkkitehti P. Gylich v. 1844. Penkeissä oli alun perin ovet.

Urkujen julkisivu on yksi ensimmäisistä, v. 1889 uuskaupunkilaisen J.A. Zachariassenin rakentamista, ja sen taakse on Kangasalan Urkutehdas tehnyt uudet 22-äänikertaiset urut v. 1957.

Kirkko korjattiin ja konservoitiin ulkoa ja sisältä 1994-1996. Työ suoritettiin Museoviraston valvonnassa ja turkulaisen arkkitehtitoimiston Laiho-Pulkkinen-Raunio suunnittelemana. Holvit ja sisäseinät puhdistettiin alkuperäistä pintaa etsien, jolloin löydettiin ja konservoitiin kirkkosalista ja eteisistä muutamia osittain tuhoutuneita koristemaalauksia. Kuorin, sakariston ja läntisen eteisen eli asehuoneen lattiat uusittiin, penkit maalattiin alkuperäistä siniharmaata marmorointia jäljitellen. Alttarin restauroinnin yhteydessä siirrettiin Vehmaan kirkkoherrana 1887-1928 olleen Fr. W. Bergrothin lahjoittama Thorvaldsenin Kristus-patsaan kipsijäljennös sakastiin ja tilalle hankittiin Jussi Vikaisen krusifiksi vuodelta 1972. Keskiaikainen kastemalja otettiin käyttöön uuden sisämaljan avulla.

Korjauksen yhteydessä löydettiin arkeologisessa tutkimuksessa sakastin lattian alta alkuperäinen pappisalttarin perustus, hautoja asehuoneesta sekä sakastin ja asehuoneen lattian alta maapohjasta mm. parikymmentä keskiaikaista rahaa. Kuorin lattian alla on nähtävissä suuren hautaholvin jäänteet ja siitä ulos hautausmaan kiviaitaan johtavan tunnelin alkupää.

Korjattuun kirkkoon on hankittu uusia kirkkotekstiilejä: alttari-vaate, kalkkiliina, kasukka, stola, saarnatuolin ja lukupulpetin kirjaliina. Vihreäksi sarjaksi valittiin Lounais-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen oppilastöistä Anne Lundénin ehdotus. Ne myös valmistettiin siellä, ja otettiin käyttöön 4. adventtina 1996. Samalta suunnittelijalta tilattiin myös muut liturgiset värit, valmistajana Pirjo Lehto Maskusta.

Henkilömäärä 300

WC on erillisessä lämpökeskusrakennuksessa. 

Induktiosilmukka
Pysäköinti
wc
Esteetön kulku

Lähellä sijaitsevia tiloja ja kohteita

Kesäkahvila

Vehmaan hautausmaa

Tapahtumat

su 24.10. klo 10.00

Kirkkotie 14, 23210 Vehmaa

Sadonkorjuumessu

Uskonpuhdistuksen muistopäivä; rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä.
su 31.10. klo 17.00

Kirkkotie 14, 23210 Vehmaa

Hiljaisuuden messu

23. sunnuntai helluntaista. "Antakaa toisillenne anteeksi." Hiljaisuuden messusta alkaa vuoden 2022 rippikoulu.
la 6.11. klo 18.00

Kirkkotie 14, 23210 Vehmaa

Pyhäinpäivän iltakirkko

Toimittaa Outi Tukia-Takala, kanttorina Hanna Pishro. Musiikissa mukana Olli-Pekka Tuomisalo, saksofoni, sekä kirkkokuoro.
su 7.11. klo 10.00

Kirkkotie 14, 23210 Vehmaa

Messu

24. sunnuntai helluntaista. "Kahden valtakunnan kansalaisena."
su 14.11. klo 10.00

Kirkkotie 14, 23210 Vehmaa

Isänpäivän perhekirkko

Valvomisen sunnuntai.
su 21.11. klo 10.00

Kirkkotie 14, 23210 Vehmaa

Sanajumalanpalvelus

Tuomiosunnuntai, Kristuksen kuninkuuden sunnuntai.
su 28.11. klo 10.00

Kirkkotie 14, 23210 Vehmaa

Adventtivesper

1. adventtisunnuntain illan ehtoollisjumalanpalvelus Armas Maasalon sävelin.
su 5.12. klo 10.00

Kirkkotie 14, 23210 Vehmaa

Messu

2. adventtisunnuntai. "Kuninkaasi tulee kunniassa."